Veeti Tapio

(Veeti haluaa istumaan, nyt heti)
Veeti on viikonloppuvierailulla mummolassa ihan itsekseen, ensimmäistä kertaa ilman äitiä/isiä. Hyvin on pärjätty, mitä nyt ämmi ei juuri nukkunut viime yönä, kun piti vahtia Veetin joka äännähdys ja käännähdys.
Tänään Veeti on nukkunut 4:n tunnin päikkärit ulkona ja syönyt kuin aikamies. Nyt hän kellottelee vatsansa päällä tyytyväisenä myhäillen. Ämmi sai kanssa nukkua päikkärit papan valvoessa pojan unia. Siinäkin piti vahtia itkuhälyttimen joka rasahdus. Mutta nyt jaksaa taas.
On tuo Vee vaan niin ihana poika ja kasvaa sellaista vauhtia, ettei ämmi kerkeä perässä kutomaan sopivaisia vaatteita. Tai no sopivaisia ja sopivaisia, sopivat ne nyt, mutta ei kauan. Olen kutonut kaksi potkupukua, hupparin ja hatun mallilla 6-9 kk. Nyt on vain niin, että liian pienellä mitalla. Täytyy ottaa seuraavaan tekeleeseen 6 kk:n marginaali :)
Syöttäminen on aika moista taiteilua. Veeti nimittäin haluaa itse syödä ja kädet ovat aina siellä, missä niiden ei missään tapauksessa tarvitsisi olla. Makuuasento on ihan myrkkyä ja istumaan on ihan pakko päästä ja jos ei pääse, niin siitä syntyy sanomista.
Eli kuten sanoin, ihana poika :)

Hidden Wells jatkuu

Seuraavaksi kolmioista ommellaan neliö ja uusi neliö.






Eri kolmioita yhdistettäessä saadaan kaksi erilaista neliötä....(tässä kuvassa on yhdenlaisia neliöitä)





...joita yhdistelemällä saadaan peitto....

Tilkkutyö Hidden Wells

Tässä mallissa saadaan näyttävää aikaiseksi helpolla.
Aloitetaan leikkaamalla 7 erivärisestä/-kuvioisesta kankaasta eri levyisiä kaitaleita.



Kaitaleet ommellaan yhteen....








....jonka jälkeen palasta leikataan ensin neliöitä ja sitten neliöt leikataan kolmioiksi.

Ojasssa

Turautinpa metsähallituksen puolelle tässä männäviikolla. Illalla 9:30 maissa olin tulossa kyläseuran johtokunnan kokouksesta ja auto lähti totaalisesti lapasesta. Seuraavaksi huomasin olevani syvällä ojassa. Vauhtia ei ollut paljon, joten mihinkään ei sattunut ja autokin vain säikähti.
Aamuun asti se siellä joutui olemaan, kunnes kiltti naapuri veti sen ojasta traktorillaan.
Kaikista eniten säikäytti se, että ei ollut kännyä mukana ja tiesin ettei meidän tiellä kulkenut enää autoja ja niin pimeää oli, että meinasi iskeä panique ja iskikin.
Eihän siinä auttanut muuta, kuin alkaa etsiä tietä sen pimeyden keskeltä, joka sitten löytyikin. Onneksi ei ollut pitkä matka kotipihaan, vaikka välillä se tuntui siltä.

Pakkasukon taideteokset

Veeti veitikka

Veeti on jo iso poika. Niin nopeasti menee aika. Nyt Veeti jo seurustelee herra pupun kanssa, naureskelee ja juttelee.

Maailman ihanin asia on lapsen ensi hymy, kun sen tavoittaa. Siinä sydän muuttuu velliksi.

Veeti Tapio

Tuli mummolaan kyläilemään, kun Tonto-isi jahtaa hirviä. Äiti-Iita nukkuu univelkoja.

Vauvauutisia

Pojan nimeksi tuli Veeti Tapio.

Tilkkutäkki

Nyt on iskenyt, monen vuoden jälkeen, tilkkutyöinnostus. Se on kyllä vielä suunnitteluasteella, mutta näinhän ne aina alkavat, intohimot.

Pitäisi tehdä olohuoneen sohvalle suojapeitot. Värit ovat jo selkeät, mutta malli vielä puuttuu. Kai minun täytyy hakea kirjastosta vähän potkua.

Olen tehnyt 4 parisängyn päiväpeittoa, käsin tikaten, 3 Hidden Well-mallilla ja yhden tähtimallilla.

Löytyisipä nytkin kiva malli.

Kaappiin

Varsinainen löytö: Käytiin kylässä ja siellä oli tällainen kaappi ja se oli ihan pakko saada, myynnissä kun oli.

Lisää vauvasta

Pieni ihme on ollut mummolassa nyt pariin otteeseen yökylässä. Miten voikin ihmisen alku olla niin ihana!
Olemme Äijän kanssa kilpailleet kumpi saa vauvaa hoitaa. Ämmin tehtävänä on vaihtaa vaipat, varsinkin kakkasellaiset. Äijä taas kiikuttaa vauvaa ja hymisee korvaan tuutulaulua ja vauvahan nukahtaa.
Jännitys nimen suhteen tiivistyy. Jospa se tällä viikolla selviäisi :)

Olimme eilen Kirsikka-tädin (pojanpojan antama nimi Kirsi-tädille) luona juhlimassa Akun synttäreitä, tietenkin vauva mukana. Pieni mies taisi vähän hermostua, kun jokainen oli sylissä pitämässä ja kiikuttamassa. Taitaa olla vain paras tottua tuohon kohteluun myös tulevaisuudessa. Onhan vauva nyt perheemme nuorin jäsen ja siksi paijatuin. Ja jos noita lapsiani on kuuleminen, niin taitaa jäädäkin junioriksi.

Kyllä Ämminä on mukavaa :)

Vauvauutisia

On ollut viime ajat niin tapahtumia ja odotusta täynnä, ettei ole blogia tullut päivitettyä. Iltatähti sai isänpäivänä pojan, ihanan Örmy Körmyn (lempinimi). Ämmi (minä) on ihan tulisilla hiilillä, kun pitäisi vaan olla siellä pojan luona ja ajatukset alvariinsa vaeltaa vain siihen nyyttiin.

Sain siis uuden isoäitinimenkin. Mummo olen noille vanhemmille lapsenlapsille, mutta nyt sitten olenkin Ämmi. Papasta tuli Äijä :). Saas nähdä jääkö nuo uudet nimet voimaan.

Onnea vielä tuoreelle äidille ja isille.

Toivoo Ämmi ja Äijä.

Pasuunakukka

Pasuunakukka on nyt vauhdissa. Nuppuja on vielä noin 30 aukeamatta. Tuoksu on huumaava iltaisin ja öisin.

Viime vuonnakin se kukki hyvin, mutta nyt tuntuu olevan ihan toinen meininki.

Siis tuo tuoksu, mikä kukasta lähtee, on todella huumaava. Sitten silmät vuotaa ja yskittää ja ääni menee, kun allergiani ei ymmärrä kukan kauneutta. Henkeä salpaa, ruumiissa ja sielussa.

Ostin tuon kukan takana olevan sohvan muutama viikko sitten ja minulla ei ole sille arvoistansa paikkaa. Pitää varmaan siirtää toimisto yläkertaan tai johonkin, niin saan tuon sohvan paremmin esille. Siihen pitäisi osata tehdä aikakautensa patja, jouhipatjojahan ne kai oli siihen aikaan. Kun vain osaisi. Jotenkin tuntuu tyhmältä laittaa siihen superloonipatjaa :(

Kukinnan kauneinta aikaa

Idän unikko alkaa kukkia, onkohan se jotenkin sekaisin. Istutin sen alkukesällä. Ruma kukkapenkki vaatii uuden suunnittelun, muuten olen aika tyytyväinen.

Tervetuloa tupaan

On tässä pihassa jotain ihan kivankin näköistä :)

Peni pieni kyllästyi

ja osoitti mieltään aitassa.

Siinä nojatuoli, sohva ja muorin matonkuteet saivat kyytiä. Näkyvissä on vain pieni osa tuohoa.

Mutta, on se Peni niin ihana kuitenkin.

Navetta jatkaa luhistumistaan...

Purkumies onnistuneen laipion pudottamisen jälkeen. Navetan vintillä oli heinää ja purua ja nyt ne kaikki on siinä navetan lattialla.

Mutta, olen entistä vakuuttuneempi että hyvä siitä tulee. Kunhan pellit saadaan katolle, niin sen jälkeen on hyvä alkaa kunnostamaan seiniä ja sisätiloja.

Alkukesän pihatyöt ja kädet kipeinä.

Minä sitten rakastan näitä vaahteroita. Ikävä kyllä ne ovat viimeisen parin vuoden aikana kärsineet. Mysky kaatoi yhdestä puusta monta paksua oksaa pari vuotta sitten ja siitäkös mieli meni matalaksi.



Tänä keväänä minä parturoin tuon sireenin. Siitä oli tullut oikein epäsiisti ja hankala aitan ovien edessä. Naapurini vihjasi viime kesänä, että parturoi se japanilaisittain. No, yritin. Tulos on tällainen.

Sankarit

Sankarit Tonto ja Rane onnistuneiden kaatojen jälkeen roppa kipeänä ja mieli iloisena.

Ensimmäinen kaato

Tästä se lähti. Seuraavana video viimeisestä kaadosta ;)