Uusi tuttavuus, gluteenittomuus.
Tässäpä sitten onnistunut kakku, jauhona Sunnuntain gluteeniton jauhoseos.
Muuten noudatti tasapäisyysohjetta. Ehkä seuraavan kerran laitan sulatettua rasvaa joukkoon pienen määrän, niin ei tule niin kuivanoloinen pohja.
Maussa ei ollut moittimista, eli kaikille maistui.
Sesonkiaikaista pulinaa: kesällä puutarha ja talvella kädentaidot, sekä muuta mieleen juolahtanutta
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Läheiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Läheiset. Näytä kaikki tekstit
lauantai 2. toukokuuta 2015
sunnuntai 5. lokakuuta 2014
Iita - 30 v
”Tämä tyttö ei
väistä tai pelkää missään.
Hän juhlii ja riehuu
tai on ikävissään.
Hän siitä niin
tykkää ja siinä on syy.
Hän on hurmaava,
kiukkuinen, onnekas Myy.”
Pitkästä aikaa tein kakun. Heti huomasin käden jäljen heikentyneen. Pääasia oli kuitenkin se, että kakku maistui hyvältä.
tiistai 26. elokuuta 2014
Kaksi uutta tähteä taivaalla
Kaksi tärkeää poistui elämästäni toukokuussa 2014. Mieheni jätti meidät vaikean sairauden murtamana ja kävi kaksi päivää myöhemmin hakemassaa Hasson mukaansa.
Et ole ikiunessa,
et ole poissa,
olet tuhat tuulta puistikoissa,
olet valon välke aallokossa,
olet timantti hankien loistossa.
Et jättänyt meitä, et ole vaiti,
olet lintujen laulu taivaalla,
olet kuiskaus viljapellolla,
olet henkäys rakkaasi poskella.
Jää hyvästi, rakkaani.
Suuria muutoksia on tapahtunut tänä kesänä. Muutto maalta kaupunkiin. Kaksikymmentä vuotta jäi vanhalle paikalle. En kuitenkaan halunnut enää yksin jäädä isoon taloon asumaan, vaan päätin muuttaa kaupunkiin. Yksin sekin, että en voinut katsoa puutarhani rappeutumista, koska en astmaltani enää pystynyt sitä hoitamaan. Yksin sekin, että en olisi kyennyt nurkkia korjailemaan ja niin täytyy omakotitalossa tehdä, että talo pysyy kunnossa.
Tämä oli hyvä ratkaisu. Nyt asumme Urkin ja Mönkäreen kanssa kivassa asunnossa lähellä kaikkia palveluita. Suti karkasi neljän päivän jälkeen muutosta ja sekin on yksi tarina, jonka ehkä kerron toisten.
En ole vielä kerennyt suremaan menetystäni kunnolla kaiken tämän tohinan keskellä, mutta nyt on aika surra, siis surutyö alkakoon.....
Et ole ikiunessa,
et ole poissa,
olet tuhat tuulta puistikoissa,
olet valon välke aallokossa,
olet timantti hankien loistossa.
Et jättänyt meitä, et ole vaiti,
olet lintujen laulu taivaalla,
olet kuiskaus viljapellolla,
olet henkäys rakkaasi poskella.
Jää hyvästi, rakkaani.
Suuria muutoksia on tapahtunut tänä kesänä. Muutto maalta kaupunkiin. Kaksikymmentä vuotta jäi vanhalle paikalle. En kuitenkaan halunnut enää yksin jäädä isoon taloon asumaan, vaan päätin muuttaa kaupunkiin. Yksin sekin, että en voinut katsoa puutarhani rappeutumista, koska en astmaltani enää pystynyt sitä hoitamaan. Yksin sekin, että en olisi kyennyt nurkkia korjailemaan ja niin täytyy omakotitalossa tehdä, että talo pysyy kunnossa.
Tämä oli hyvä ratkaisu. Nyt asumme Urkin ja Mönkäreen kanssa kivassa asunnossa lähellä kaikkia palveluita. Suti karkasi neljän päivän jälkeen muutosta ja sekin on yksi tarina, jonka ehkä kerron toisten.
En ole vielä kerennyt suremaan menetystäni kunnolla kaiken tämän tohinan keskellä, mutta nyt on aika surra, siis surutyö alkakoon.....
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
Aku 18 v.
Rakas tyttärenpoikani, Aku, täytti 18 vuotta ja siksipä Aku sai kitarakakun synttäreillensä.

Täytteenä mansikka- ja valkosuklaamousse.
Kuorrutteena piti olla vaahtokarkinmakuinen kaulintamassa, mutta sokerikreemi käyttäytyi oudosti, kun ei tarttunut kakun pintaan, joten hätäpäissäni kuorrutin kakun vaahdolla, jota värjäsin hieman mustalla elintarvikevärillä.
Kitara on tehty valmiiksi värjätystä kaulintamassasta (Renshaw: Funky Flavoured sugardough). Tuppasi vähän sulamaan kermavaahdon kanssa, kun kakku nostettiin lämpöiseen. Pudotti myös väriä. Muuten ihan hieno tuote. Tosi helppo työstää.
Täytteenä mansikka- ja valkosuklaamousse.
Kuorrutteena piti olla vaahtokarkinmakuinen kaulintamassa, mutta sokerikreemi käyttäytyi oudosti, kun ei tarttunut kakun pintaan, joten hätäpäissäni kuorrutin kakun vaahdolla, jota värjäsin hieman mustalla elintarvikevärillä.
Kitara on tehty valmiiksi värjätystä kaulintamassasta (Renshaw: Funky Flavoured sugardough). Tuppasi vähän sulamaan kermavaahdon kanssa, kun kakku nostettiin lämpöiseen. Pudotti myös väriä. Muuten ihan hieno tuote. Tosi helppo työstää.
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Late Lammas-kakku
2 x 4 munan kaakaokääretorttupohjaa.
Täyte:
8 dl mansikkasurvosta terästettynä mansikkahillolla
2 x floora vispiä
1 x rahkaa
8 x liivatetta
Laten naama ja korvat:
250 gr mustaa kaulintamassaa,
pieni pala vaahtokarkin makuista valkoista kaulintamassaa
Kakku koottuna:
En löyänyt pieniä vaahtokarkkeja, joten käytin mitä löysin. Puolitin karkit ja hyvin tarttuivat, kun laitoin kermavaahdon (floora vispi + rahka) alle.
Hieman Laten naama kärsi siirrosta ja kiillekin vähän epäonnistui (kerkesi jäähtyä liikaa), mutta näillä nyt mennään.
Siinä Late nyt istuu nurmikolla kukkien keskellä.
Mitähän päivänsankari, 4 v. Veeti-poika tuumaa?
Tässä päivänsankarin reaktio:
Päivänsankari kävi kakkua ihailemassa tuon tuostakin. Laten naama siirrettiin lautaselle, että on helpompi kakkua leikata ja siinäkin Veeti kävi Latea vielä ihailemassa. Tuntui olevan mielissään.
tiistai 4. syyskuuta 2012
lauantai 14. heinäkuuta 2012
Omatekoiset kortit kesähäihin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





