
Sesonkiaikaista pulinaa: kesällä puutarha ja talvella kädentaidot, sekä muuta mieleen juolahtanutta
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
perjantai 6. maaliskuuta 2009
Tykkää, tykkää
Kyllä minä sitten kovasti tykkään tästä uudesta blogipohjasta. Kiitän Keisarin uudet vaatteet-blogilaisia hienosta työstä.
Tytti syö, syö ja vielä kerran syö. Eilen kun se meni ulos niin maha vaan keinui edestakaisin, oli hauskan näköistä. Meillä on nyt sitten kissa, joka naksuu syödessään ja naukuu naristen. Hasson kanssa pussailevat ihan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Elämä on kummallista.
Tytti syö, syö ja vielä kerran syö. Eilen kun se meni ulos niin maha vaan keinui edestakaisin, oli hauskan näköistä. Meillä on nyt sitten kissa, joka naksuu syödessään ja naukuu naristen. Hasson kanssa pussailevat ihan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Elämä on kummallista.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Sitten se kaikkein ikävin tapahtuma

Vietiin Tytti sitten lääkäriin ja siellä ei huomattu muuta kuin suupielessä pieni haava. Johan minä ajattelin, että vähälläpä tässä selvittiin. Myöhemmin kuitenkin huomasimme, että Tytin oli vaikea syödä. Kun se yritti, niin kuului samanlainen ääni kuin jos olisi ollut suussa löysät tekohampaat.
Pari päivää sitä katseltuani vein Tytin tänään lääkäriin ja siellä huomattiin, että alaleuka on nyt kahtena palasena. Leuka murtui etuhampaiden kohdalta, jossa on ollut lääkärin mukaan liitos. Vaikea selittää, mutta ei ole kipeä vaan hankaloittaa syömistä. Lääkärin mukaan kissaa ei kannata leikata, koska noin vanha ei ehkä selviäisi nukutuksesta.
Nyt sitten Tytti saan lopun elämäänsä herkkuruokia.
Ikävä päätös muuten niin ihanalle hiihtolomalle.
Nealle kämmekkäät
Pieni Peni-poika

Myyräjahti oli oikein hauskaa. Linnutkin kiinnostivat, mutta myyrät voittivat ylivoimaisesti.
Oli kaveri välillä ihan rättiväsynyt. Muuten kaikki meni hyvin, mutta Hasso komensi kerran Peniä kovalla kädellä. Itkua piisasi jonkin aikaa, mutta onneksi Hasso ei sentään Peniä vahingoittanut.
Touhuilua Väinön kanssa.
Väinöä hoidettiin oikein porukalla. Aamuisin vietiin syömiset jonka jälkeen heppa pääsi tarhaan. Tarhanan meillä oli naapurin entinen lehmähaka. Aika nopeasti Väinö tottui uusiin olosuhteisiin.

Päivän mittaan sitten likat ratsastivat tai kävivät kärryajelulla. Pariin otteeseen joukko kävi naapurin ponien kanssa maastossa.
Iltapäivällä Väinö pääsi takaisin pilttuuseensa ainsaitulle levolle.

Päivän mittaan sitten likat ratsastivat tai kävivät kärryajelulla. Pariin otteeseen joukko kävi naapurin ponien kanssa maastossa.

Hiihtoloma

Yhtenä päivänä kävi Rane-Ville ja Tonto.
Niin, ja tietysti Väinö.
Väinölle oli tehty oma pilttuu meidän puuliiteriimme. Hyvätapainen hevonen kun on, niin Väinö ei tarvinnut järeämpää seinää pysyäkseen pilttuussa. Hieno poika.

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)